Lasta ei pitäisi velvoittaa halaamaan, suukottamaan tai istumaan sylissä kohteliaisuuden vuoksi. Lapsella on oikeus vaikuttaa omaan kehoonsa kohdistuvaan kosketukseen myös silloin, kun toinen ihminen on tuttu ja tarkoittaa hyvää.
Aikuisen tehtävä on auttaa lasta ilmaisemaan rajansa ystävällisesti ja huolehtia siitä, ettei lapsi joudu kantamaan tilanteesta syyllisyyttä. Tervehtimiseen ja kiittämiseen löytyy monta tapaa ilman halaamista.
Lue myös: Lapsen turvataidot – mitä ne ovat ja miten niitä harjoitellaan?
Miksi halaamisesta kieltäytymistä kannattaa kunnioittaa?
Kun lapsen ei-sana otetaan arjessa vakavasti, hän saa kokemuksen siitä, että hänen kehonsa ja tuntemuksensa ovat tärkeitä. Sama periaate auttaa lasta ymmärtämään myös muiden ihmisten rajoja.
Kyse ei ole siitä, että kaikki kosketus olisi vaarallista. Turvallinen ja toivottu läheisyys on lapselle tärkeää. Olennaista on, että lapsella on mahdollisuus ilmaista, milloin ja millainen läheisyys tuntuu hänestä hyvältä.
Kieltäytyminen ei ole epäkohteliasta
Aikuinen voi erottaa toisistaan kohteliaan tervehtimisen ja fyysisen kosketuksen. Lapselta voidaan odottaa tilanteeseen sopivaa tervehdystä, mutta hän saa valita sille kehollisia rajojaan kunnioittavan tavan.
Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vilkutus, tervehdys sanoin, hymy, ylävitonen, nyrkkitervehdys tai kädenpuristus, jos se tuntuu lapsesta hyvältä.
Mitä vanhempi voi sanoa tilanteessa?
Jos läheinen pyytää halausta ja lapsi vetäytyy, vanhempi voi sanoa: “Hän ei halua halata juuri nyt. Voitte vaikka vilkuttaa tai antaa ylävitosen.”
Lapsen ei tarvitse puolustella päätöstään. Aikuinen voi ottaa vastuun tilanteen sanoittamisesta etenkin silloin, kun lapsi on pieni tai jännittynyt.
Entä jos sukulainen loukkaantuu?
Läheiselle voi kertoa rauhallisesti, että perheessä harjoitellaan jokaisen oikeutta päättää omasta kehostaan. Kieltäytyminen ei ole arvio läheisen tärkeydestä tai rakkaudesta.
Aikuisen mahdollinen pettymys ei kuulu lapsen kannettavaksi. Lapselle ei pidä sanoa, että toinen tulee surulliseksi, ellei hän suostu kosketukseen.
Muista myös lapsen muuttuva mieli
Lapsi voi ensin haluta halauksen ja vetäytyä hetken kuluttua. Hän saa muuttaa mielensä. Samoin lapsi voi tänään kieltäytyä ja huomenna hakeutua itse läheisyyteen.
Rajan kunnioittaminen tarkoittaa pysähtymistä silloin, kun toinen sanoo ei, vetäytyy, jähmettyy tai näyttää epämukavalta.
Harjoitus: meidän perheen tervehdysvalikko
Keksikää yhdessä neljä tai viisi tapaa tervehtiä ja piirtäkää niistä pieni valikko. Ennen vierailua lapsi voi valita, mikä tervehdys tuntuu tänään sopivalta.
Harjoitelkaa myös sitä, miten toiselta kysytään lupa: “Saanko halata?” Vastaukseksi hyväksytään sekä kyllä että ei ilman painostamista.
Kirja avaa keskustelun turvallisesti
EI! – Maailman tärkein pieni sana käsittelee myös halaamista ja sitä, että kosketuksen pitää tuntua molemmista hyvältä. Tarina antaa lapselle ja aikuiselle yhteisen tilanteen, jonka kautta omista ja toisten rajoista voidaan puhua.
Tutustu EI! – Maailman tärkein pieni sana -turvataitokirjaan.
Usein kysyttyä
Pitääkö lapsen tervehtiä aikuista?
Lapselle voi opettaa kohteliasta tervehtimistä, mutta tervehdyksen ei tarvitse sisältää halausta tai muuta kosketusta.
Voiko lapsi kieltäytyä läheisen kosketuksesta?
Kyllä. Tuttuus tai sukulaisuus ei poista lapsen oikeutta ilmaista omaa rajaansa.
Miten opetan samalla kunnioittamaan muita?
Kysyminen, vastauksen kuunteleminen ja toiminnan lopettaminen ei-sanaan ovat taitoja, joita kaikki perheenjäsenet voivat harjoitella.
Lähteitä ja lisätietoa
· Väestöliitto – Turvataidot: https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/hyvinvointi/turvataidot/
· THL / Julkari – Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/items/c92efbbb-0c45-42fd-8d34-6cb86b63bcbf
· MIELI ry – Turvataidot: https://oppi.mieli.fi/mod/book/tool/print/index.php?id=5468
Kirjoittaja: Jenni Hirvensalo, lastenkirjailija ja Halo Collectiven perustaja
Artikkeli julkaistu: 5.9.2026