Kehon viestit ovat tuntemuksia, joiden avulla lapsi voi huomata, miltä tilanne hänestä tuntuu. Ilo voi tuntua keveytenä, jännitys vatsan kipristelynä ja pelko sydämen hakkaamisena tai haluna päästä pois.
Kehon viestien tunnistaminen tukee sekä tunne- että turvataitoja. Lapsen ei tarvitse aina tietää, miksi jokin tuntuu kurjalta. Epämukava olo on riittävä syy pysähtyä, ottaa etäisyyttä ja kertoa turvalliselle aikuiselle.
Ei-sanan harjoitteleminen on yksi tärkeä osa lapsen turvataitoja, mutta lapselta ei pidä odottaa, että hän osaisi toimia vaikeassa tilanteessa ilman etukäteistä harjoittelua.
Mitä kehon viestit ovat?
Tunteet näkyvät usein kehossa ennen kuin niille löytyy sanoja. Kehon viestejä voivat olla esimerkiksi hengityksen muuttuminen, vatsan kipristely, lihasten jännittyminen, käsien hikoilu, punastuminen tai levottomuus.
Sama tuntemus ei tarkoita kaikille samaa. Vatsan perhoset voivat liittyä innostukseen, pelkoon tai molempiin. Tarkoituksena ei ole opetella valmista tulkintataulukkoa vaan vahvistaa lapsen uteliaisuutta omaa kokemustaan kohtaan.
Hyvä, jännittävä ja kurja olo
Lapsen kanssa voidaan puhua hyvästä, jännittävästä ja kurjasta olosta. Hyvä olo voi tuntua turvalliselta ja rennolta. Jännittävässä olossa voi olla samaan aikaan kiinnostusta ja epävarmuutta. Kurja olo voi herättää halun vetäytyä, piiloutua tai hakea aikuisen luo.
Kaikki jännitys ei merkitse vaaraa, eikä vaarallinen tilanne aina tunnu heti selvästi pahalta. Siksi kehon kuunteleminen on yksi vihje muiden joukossa, ei lapsen vastuulle annettava turvajärjestelmä.
Harjoitus 1: kehon kartta
Piirtäkää ihmishahmo ja valitkaa tunne, kuten ilo, jännitys tai pelko. Lapsi voi värittää kohtia, joissa tunne saattaa tuntua. Kysykää: Onko tunne lämmin vai kylmä, kevyt vai painava, paikallaan vai liikkuva?
Vastauksia ei korjata. Harjoituksessa opetellaan huomaamaan ja sanoittamaan yksilöllisiä kokemuksia.
Harjoitus 2: kehon liikennevalot
Vihreä tarkoittaa turvallista ja hyvää oloa. Keltainen tarkoittaa epävarmaa tai jännittävää oloa, jolloin kannattaa pysähtyä. Punainen tarkoittaa kurjaa, pelottavaa tai väärältä tuntuvaa tilannetta, jossa tarvitaan etäisyyttä ja aikuisen apua.
Keksikää yhdessä arkisia esimerkkejä jokaiselle värille. Korosta, että lapsi saa siirtyä pois tilanteesta myös keltaisella: hänen ei tarvitse odottaa, että olo muuttuu punaiseksi.
Harjoitus 3: pysähdy, huomaa ja kerro
Harjoitelkaa kolmea vaihetta: pysähdy hetkeksi, huomaa mitä kehossa tapahtuu ja kerro siitä sanoin tai muulla tavalla.
Lapsi voi käyttää lauseita: “Vatsassani tuntuu oudolta”, “Minua alkaa jännittää”, “En osaa selittää, mutta en halua jatkaa” tai “Tarvitsen aikuisen apua”.
Miten aikuinen vastaa lapsen tuntemukseen?
Vältä kokemuksen kumoamista esimerkiksi sanomalla “Ei siinä ole mitään pelättävää”. Kokeile sen sijaan: “Huomaan, että sinua jännittää. Haluatko kertoa, missä se tuntuu?”
Aikuinen voi auttaa lasta rauhoittumaan ja arvioida samalla tilanteen turvallisuutta. Kehon viestin kuunteleminen ei tarkoita, että lapsen pitäisi välttää kaikkea jännittävää, vaan että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti.
Milloin kehon oireesta pitää kertoa terveydenhuollossa?
Kehon tuntemukset voivat liittyä tunteisiin, mutta fyysisiä oireita ei pidä automaattisesti selittää jännityksellä. Toistuvasta, voimakkaasta tai lapsen arkea haittaavasta oireesta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Akuutissa hätätilanteessa soita numeroon 112.
Kirja auttaa sanoittamaan kehon viestejä
EI! – Maailman tärkein pieni sana tarjoaa lapselle tarinan ja harjoituksia, joiden avulla kehon viestejä, omia rajoja ja avun pyytämistä voidaan pohtia yhdessä aikuisen kanssa.
Tutustu EI! – Maailman tärkein pieni sana -turvataitokirjaan.
Usein kysyttyä
Minkä ikäinen voi harjoitella kehon viestien tunnistamista?
Harjoittelu voidaan aloittaa pienestä asti ikätasoisilla sanoilla, kuvilla ja arkisilla esimerkeillä.
Tarkoittaako kurja tunne aina vaaraa?
Ei välttämättä. Tunne on kuitenkin tärkeä huomio, jonka äärelle saa pysähtyä ja josta saa kertoa aikuiselle.
Entä jos lapsi ei osaa nimetä tunnetta?
Tarkka nimi ei ole välttämätön. Lapsi voi näyttää, piirtää tai kuvailla tuntemuksen esimerkiksi värinä, muotona tai liikkeenä.
Lähteitä ja lisätietoa
· Väestöliitto – Turvataidot: https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/hyvinvointi/turvataidot/
· THL / Julkari – Tunne- ja turvataitoja lapsille: https://www.julkari.fi/items/c92efbbb-0c45-42fd-8d34-6cb86b63bcbf
· MIELI ry – Turvataidot: https://oppi.mieli.fi/mod/book/tool/print/index.php?id=5468
Kirjoittaja: Jenni Hirvensalo, lastenkirjailija ja Halo Collectiven perustaja
Artikkeli julkaistu: 5.9.2026